Perheväkivalta

Perheväkivallaksi voidaan kutsua perheen tai minkä tahansa ihmissuhteen sisällä tapahtuvaa väkivaltaa. Fyysisen pahoinpitelyn ohella perheväkivalta sisältää usein henkistä väkivaltaa. Yleensä perheväkivallasta puhuttaessa tarkoitetaan joko vanhempien tai pariskunnan osapuolten välille sijoittuvaa väkivaltaa. Väkivallan tekijä voi kuitenkin olla kuka tahansa perheenjäsen, kuten esimerkiksi perheen aikuinen lapsi. Myös pienten lasten välillä voi olla väkivaltaa, johon puuttuminen saattaa jäädä, koska siihen suhtaudutaan ”normaalina nahisteluna”.

"Vain murto-osa perheväkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Pitkään väkivaltaisessa parisuhteessa eläneet usein vähättelevät omaa kokemustaan ja väkivallan vaikutuksia."

Perheväkivalta on usein toistuvaa, etenee aalloittain ja muuttuu jatkuessaan raaemmaksi. Väkivalta läheisessä ihmissuhteessa esiintyy usein jaksoissa. Tällainen jakso alkaa väkivallan teosta, joka aiheuttaa esimerkiksi voimasta pelkoa ja epätoivoa, mutta tekijä usein vähättelee tekoaan tai pyrkii selittämään teon uhrista johtuvaksi. Uhri usein alkaa uskoa olevansa syyllinen väkivaltaan ja ikään kuin hyväksyy kohtelun omasta huonoudestaan johtuvaksi.

Jossain vaiheessa tekijä usein pyytää anteeksi tai lupaa, ettei koskaan toimi enää samoin. Rakkaaseen ihmiseen haluaa uskoa ja hänen toivotaan muuttuvan. Tällainen tasaisempi vaihe kuitenkin useimmiten päätyy uuteen väkivaltaiseen tekoon, jota ennen suhteen ilmapiiri usein kiristyy tai väkivallan tekijän hermostuneisuus lisääntyy.

Yleinen seuraus jatkuvasta perheväkivallasta on tunne avuttomuudesta ja toivottomuudesta. Uhan ja pelon tunteet voivat johtaa traumatisoitumiseen sekä aiheuttaa muun muassa masennusta. Tilanteesta ei näytä olevan ulospääsyä ja asiasta puhuminen voi tuntua ylivoimaiselta. Häpeä ja uhkaukset voivat saada ihmisen vaikenemaan hyvinkin vakavista pahoinpitelyistä. Puolison tai muun läheisen muuttumiseen saatetaan uskoa vielä vuosienkin jälkeen. Muista, että huonommuuden ja syyllisyyden kokemus aiheutuu nöyryyttävistä väkivallanteoista, eikä näin ollen ole sinun syytäsi!

Saat lisää tietoa perheväkivallasta Ensi- ja turvakotien liiton sivuilta.
Lue lisää väkivallan jaottelusta.
Poliisiin ja Sisäasiainministeriön julkaisu perheväkivallasta.

Sarin, 35, tarina:

”Tulin töistä kotiin peläten sen olevan hereillä. Käänsin avainta lukossa hiljaa, ettei se kuulisi ja menin sisään. Se istui puolihereillä olohuoneen sohvalla, humalassa kun oli. Taas.
Livahdin olohuoneen ohi makuuhuoneeseen ja kuulin, kuinka se nousi hoiperrellen sohvalta ja kutsui minua. En halunnut vastata, joten se alkoi huutaa ja rymysi seiniä paukutellen makuuhuoneeseen. Se yritti halata ja soperteli, ettei koskaan haluaisi enää lyödä minua. Kipeä mustelma käsivarressa kuitenkin muistutti vielä viikonkin jälkeen, että tuo lupaus oli kuultu aiemminkin.
”Olen kuullut tuon monesti”, sanoin ja siitä se suuttui. Ei siihen yleensä tarvittu kuin sana tai kaksi. Joskus ei sitäkään. En ehtinyt edes liikahtaa kun sen käsi heilahti ja iskeytyi poskeeni. Tunsin voimakasta ravistelua ja paiskauduin seinää vasten. Useita kertoja. Huusin tuskaisena, mutta en jaksanut taistella vastaan ja tajuhan siinä lopulta meni. Naapuri onneksi soitti poliisin paikalle.
Näin myöhemmin ajattelen, että miten kauan sitä jaksoinkaan. Upposin jokaisen pahoinpitelyn jälkeen syvemmälle häpeään. Hukutin itseni ja tunteeni usein ylitöihin ja olin väsynyt, todennäköisesti myös masentunut.
Tuon rajuimman ja onneksi viimeiseksi jääneen tapahtuman yhteydessä päivystyksen sairaanhoitaja kysyi olenko hakenut apua tilanteeseeni. Murtunutta kättä ei oikein enää voinut peitellä tai selittää muutenkaan pois. Siitä asia lähti purkautumaan ja sain apua kokemuksieni käsittelyyn. Myös silloinen puolisoni hakeutui myöhemmin avun piiriin, ja hyvä niin. Meidän kahden suhde kuitenkin katkesi solisluuni rusahdukseen.”


Lapsia on suojeltava väkivallalta


Henkisen ja fyysisen haavoittumisen mahdollisuus koskee myös perheen lapsia. Lapset joutuvat elämään väkivallan kanssa ja saattavat saada vakavia vammoja. Perheväkivalta on lapselle traumaattinen kokemus myös siinä tilanteessa, ettei lapsi itse ole väkivallan suoranainen kohde. Ilmoita perheväkivallasta oman kuntanne lastensuojeluun, josta järjestetään teille perheenä apua.

Vanhempien välisen suhteen ilmapiiri välittyy usein vanhempien toiminnassa ja heidän tunteittensa mukana myös lapseen. Väkivalta ja sen uhka aiheuttaa lapsessa epävarmuutta ja pelkoa. Vanhempi saattaa olla esimerkiksi masentunut, mikä vaikuttaa lapsen kanssa olemisen tapaan. Lapsi voi kokea vanhemman olevan poissaoleva ja tulkita vanhemman olevan haluton viettämään aikaa lapsen kanssa.


Väkivallalla voi olla muun muassa seuraavia vaikutuksia lapseen:

  • kehityksen viivästyminen ja oppimisen vaikeudet
  • itsetunnon ongelmat
  • muihin ihmisiin luottamisen vaikeudet
  • tunne-elämän ongelmat, kuten tunteiden latteus tai kontrolloimattomuus
  • psyykkiset ongelmat kuten käytösongelmat (esim. aggressiivisuus, varastelu) ja masennus
  • väkivaltaisen käyttäytymisen jatkaminen omassa elämässään

Suojaa lasta väkivallalta ja tarjoa lapselle apua:

  • Perheväkivalta luo pelkoa ja epävarmuutta lapsen elämään. Lapsen tulee kokea, että hän on suojelemisen arvoinen ja tarvitsee vierelleen turvallisen ja hänen reaktioitaan ymmärtävän aikuisen. Kuuntele, mitä lapsella on sanottavaa. Lapsen ei koskaan tulisi kasvaa väkivaltaisessa kodissa. Tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus lapsen kunnan sosiaalitoimeen.
  • Kuka tahansa aikuinen voi toimia lapsen kuuntelijana, mutta traumaattisen tilanteen käsittelyyn kannattaa hakea ammattiapua. Mistä apua lapselle ja nuorelle?
  • Kerro lapselle, mitä on tapahtunut ja miksi sekä se, että tilanne ei ole lapsen syytä. Tällä voidaan ehkäistä syyllisyyden tunnetta, joka voi seurata esimerkiksi siitä, ettei lapsi tiedä, miksi vanhemmat löivät toisiaan.
  • Tee lapsen kanssa turvasuunnitelma, josta käy ilmi, miten vaaratilanteessa toimitaan.
  • Viestitä lapselle, että väkivallan lopettaminen väliin menemälle ei ole hänen vastuullaan, vaan että avun hakeminen ja turvaan meneminen ovat oikeita tapoja toimia. Voit lukea esimerkiksi yhdessä lapsen ja nuoren kanssa heille suunnatuista ohjeista: miten selvitä väkivallasta?


Iäkkäät saattavat kärsiä perheväkivallasta hiljaa vuosikymmeniä


Ikääntyneiden kohdalla perheväkivalta on voinut jatkua vuosikymmeniä niin, ettei siitä ole kerrottu kenellekään. Usein pahoinpitelijä on oma elämänkumppani. Myös aikuiset lapset tai muut sukulaiset voivat käyttää iäkkäitä läheisiään hyväksi esimerkiksi taloudellisen hyödyn takia. Myös hoidollinen laiminlyönti on väkivaltaa. Koska kiinnittyminen omiin lapsiin on yleensä voimakasta, ei heidän taholtaan tulevaan väkivaltaan herkästi puututa. Laiminlyönti ja hyväksikäyttö voivat aiheuttaa voimakasta yksinäisyyttä ja avuttomuuden tunnetta.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksen mukaan joka neljäs yli 60-vuotias nainen tulee väkivalloin kohdelluksi. Eniten kohdataan henkistä väkivaltaa. Kaltoin kohtelu vaikuttaa voimakkaasti elämänlaatuun.

Iäkkäisiin kohdistuva väkivalta ei juurikaan tule poliisin toiminnan yhteydessä tai terveydenhuollossa esille, koska siitä ei kerrota eikä siihen haeta herkästi apua. Omasta elämäntilanteesta kannattaa kertoa esimerkiksi kotipalvelun tai –sairaanhoidon henkilökunnalle. Vanhuksien kanssa työskentelevien tulisi ohjata ikääntynyt avun piiriin, mikäli epäilee tai huomaa vanhuksen kokevan perheessään väkivaltaa.

Lue myös artikkeli: "Iäkkäisiin naisiin kohdistuva väkivalta on arka asia". Artikkeli on julkaistu Tesso-lehden numerossa 8/2010. Löydät artikkelin THL:n arkistosta.

Älä jää yksin, vaan hae apua!


Vaikka tilanne tuntuu mahdottomalta, kerro asiasta jollekin. Tämä voi olla esimerkiksi ystävä tai sosiaalityöntekijä. Akuutissa väkivallan tilanteessa soita hätänumeroon tai poliisille. Puutu väkivaltaan, sillä sinulla on oikeus elää turvallista elämää ilman väkivallan uhkaa tai pelkoa omasta tai läheistesi terveydestä ja tulevaisuudesta.

Apua väkivaltaan

Muista, että väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävä tapa käsitellä ongelmia eikä sinuun kohdistuva väkivalta ole sinun syysi. Apua on tarjolla niin sinulle, kuin väkivaltaa tekevälle henkilöllekin. Joissain tilanteissa lähestymiskielto voi olla toimiva ratkaisu.

Lue psykoterapeutin kirjoittama artikkeli väkivaltaisesta suhteesta irtautumisesta. Artikkeli on kirjoitettu narsistista persoonallisuushäiriötä sairastavan ihmisen läheisen näkökulmasta, mutta artikkelissa käsitellään väkivaltaisessa parisuhteessa elävälle myös tyypillistä aiheetonta syyllisyyden tunnetta.