Parisuhteen päättyminen

Eroon johtavia asioita on monia, samoin tapoja, joilla eroon reagoidaan. Suhteen luonne ja eroon johtavat seikat vaikuttavat siihen, miten uudenlainen elämäntilanne otetaan vastaan. Toisille parisuhteen päättyminen voi merkitä helpotusta vaikean suhteen loppumisesta, toisille syvää surua ja turvattomuutta. Eron käsittely myös etenee kummallakin puolisolla omaa tahtiaan, jolloin puolisot voivat suhtautua eroon hyvin eritavoin.

"Ero on suuri muutos monessa mielessä. Erossa pariskunta tekee eroa toisiinsa niin tunteiden, talouden ja omaisuuden kuin sosiaalisten suhteiden tasolla."

Suhteen päättyminen voi tuntua epäonnistumiselta ja pettymykseltä. Se voi tuottaa häpeää ja syyllisyyttä sekä vaikuttaa omanarvontuntoon. Mitä tein väärin? Kuinka olisin voinut estää tämän? Muutokset elämässä voivat aiheuttaa niin sanotun elämäntilannekriisin, jolla tarkoitetaan elämänvaiheesta toiseen siirtymiseen liittyvää taitekohtaa ja siihen liittyviä tuntemuksia. Vanhasta luopumiseen liittyy aina surua.

Erotilanne ja siihen liittyvät tunteet voivat tuntua kaoottisilta. Uusi elämäntilanne voi aiheuttaa yksinäisyyden, hylätyksi tulemisen ja epätoivon tunteita sekä pelkoa. Miten pärjään? Kuinka raha-asiat selviävät? Erityisesti silloin, jos ero tulee yllättäen tai sen taustalla on esimerkiksi uskottomuutta, parisuhteen päättyminen voi aiheuttaa suuren tunnejärkytyksen. Ero voi olla traumaattinen kriisi. Traumaattisen kriisin käsittelyyn on hyvä hakea apua.

Myös eron vaikutukset lapsiin aiheuttavat usein huolta. Jokainen lapsi reagoi vanhempien eroon omalla tavallaan. Pelkkä ero sinänsä ei välttämättä vaikuta lapseen voimakkaimmin, sillä lapsen näkökulmasta merkittävä asia on se tunnemaailma, jossa lapsi kasvaa ja kehittyy. Perhetilanne voi olla hankala lapselle jo ennen eroa. Pitkäaikaisia ongelmia syntyy useammin niissä tilanteissa, joissa lapsen perheeseen on liittynyt jo aiemmin ongelmallisia asioita, kuten vanhempien jatkuvaa äänekästä riitelyä tai perheväkivaltaa.

"Lapset saattavat oireilla eron jälkeen voimakkaammin, jos ero on ollut hyvin riitaisa tai toinen vanhemmista jättäytyy lapsen elämästä pois."

Lapsia on suojeltava puolisoiden välisiltä ristiriidoilta. On tärkeää, että vanhemmat kykenevät yhteistyöhön keskenään, sillä hyvät suhteet molempiin vanhempiin, vanhempien kasvatuksellinen yhtenäisyys ja rakastava ilmapiiri auttavat lasta. Avioero lopettaa avioliiton, muttei perheen tai vanhemmuuden olemassaoloa.

Lue lisää lapsista ja erosta sekä lapsille erosta kertomisesta Väestöliiton ja Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta.

Eron sureminen ja sen käsittely voi jatkua pitkäänkin


Eron sureminen on normaalia ja sille saa antaa oman aikansa. Menetyksiä saa surra. Lue lisää surusta. Pitkäaikaisen parisuhteen päättyminen voi vaatia kokonaan uuden identiteetin rakentamista ja suruprosessin aikana ihminen vähän kerrassaan luopuu vanhasta ja suuntautuu uuteen.

Pitkän suhteen aikana ihminen saattaa olla rakentanut identiteettinsä hyvin voimakkaasti parisuhteen varaan. Suhteen päätyttyä saattaa joutua miettimään myös sitä, kuka oikeastaan on, mikä oma asema yhteisössä on ja millaiseksi suhde yhteisiin ystäviin muodostuu. Myöhemmin erokokemus voi näyttäytyä jopa uudenlaisen vahvuuden lähteenä, kuten mistä tahansa muusta vaikeasta kriisistä selviäminen.

"Olin seurustellut puolisoni kanssa vuosia ennen eroa. Ensiksi tuntui siltä, etten mitenkään selviä. En enää edes muistanut, millaista on asua yksin. Tuntui vaikealta jopa opetella sanomaan 'minä' eikä 'me'. Jossain vaiheessa huomasin, että pärjään sittenkin. Nykyään elämä tuntuu jo ihan hyvältä ja ajoittain mielessä käy ajatuksia uudesta suhteesta, vielä on ehkä kuitenkin liian aikaista."

Eron aiheuttama tunnemyllerrys voi kuitenkin olla niin voimakas, että eron käsittely jää ikään kuin jumiin. Tämä voi näkyä katkeruutena, entisen puolison jatkuvana syyttämisenä tai voimakkaana epäonnistumisen pelkona, joka voi ehkäistä uusien ihmissuhteiden syntymistä tai jatkumista. Apua asian käsittelyyn kannattaa aina hakea ja koko perhe voi tarvita eron tapahtuessa tukea.

Perheen kriiseihin saa apua esimerkiksi perheneuvoloista. Joissain kunnissa perheneuvolaan tai muuhun parisuhdeneuvontaan pääsevät vain lapsiperheet. Mikäli perheessänne ei ole lapsia tai et muusta syystä pääse perheneuvolaan, eroa voi hakeutua käsittelemään yksin tai pariskuntana esimerkiksi kriisityöntekijän vastaanotolle. Alueelliset kriisikeskukset. SOS-kriisikeskus. Kirkon perheasiain neuvottelukeskukset järjestävät eroryhmiä ja muuta keskusteluapua eronneille.

Myös valtakunnallisessa kriisipuhelimessa voi puhua eroon liittyvistä asioista.

Eroretki.fi-palvelussa voi pohtia omaa erotilannetta ja lapsiin liittyviä asioita.


Apua ja tietoa erotilanteessa:


Väestöliitto
Mannerheimin lastensuojeluliitto
Eroneuvo.fi
Neuvokeskuksen Vanhemman opas
Lapsitiedon keskus
Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskukset
Kuntien perheneuvolat
Suomen kasvatus- ja perheneuvontaliitto
Suomen uusperheellisten liitto
Opiskelijoille suunnattuja nettiryhmiä parisuhteen päättymisestä seuranneiden tunteiden käsittelyyn löytyy Nyyti ry:n sivuilta.

Lähteenä myös:
Vanhempien ero 7-12-vuotiaan lapsen kokemuksena ja kohtaamispaikkana perheterapiassa (Leivo). Perheterapia 3/2009.