Maahanmuuttoprosessi

Innostunutta odotusta

Maahan saapuminen on usein hyvin myönteistä ja toivontäyteistä aikaa. Kulttuurin erilaisuus ei häiritse, vaan kiehtoo. Tavallisia tunteita tässä vaiheessa ovat innostuneisuus, helpottuneisuus ja kiitollisuus. Tulijan toiveet ja odotukset ovat useimmiten korkealla ja hänellä on vahva usko esimerkiksi kielen oppimiseen ja työpaikan löytämiseen. Yleensä hänellä on myös paljon energiaa ja aktiivisuutta järjestellä asioitaan. Odotukset ja toiveet voivat olla osittain epärealistisia. Saattaa esimerkiksi näyttää siltä, että uudessa maassa ei ole lainkaan ongelmia. Tämä johtuu siitä, että vaikeudet kielletään tai niiltä suljetaan silmät. Ympäristöstä haetaan todisteita sille, että lähtö oli oikea valinta.

Toiveiden ja mahdollisuuksien ristiriita

Uuteen maahan suhtautuminen muuttuu realistisemmaksi, kun ihminen on ollut maassa pidempään: elämisen ongelmiin törmää kaikkialla. Suomessa ja suomalaisissa aletaan nähdä myös huonoja puolia. Koulutukseen ja töihin on vaikea päästä. Oma maa alkaa tuntua joka tavalla hyvältä ja uusi maa huonolta. Tässä vaiheessa ihminen tuntee olonsa usein huonoksi ja kärsii erilaisista vaivoista. Yksinäisyyden ja pettymyksen tunteet ovat yleisiä: Ehkä tänne ei sittenkään kannattanut tulla? Teinkö oikean valinnan?

Voimakkaita reaktioita ja tunteita

Tulevaisuuden epävarmuus ja rutiinien puuttuminen stressaavat. Uudessa tilanteessa jokaiseen asiaan joutuu keskittymään, mikä vie voimia ja energiaa. Tämä on psyykkisesti erittäin raskasta. Samaan aikaan suvun ja vanhojen ystävien tilalle pitäisi löytää uusia ihmissuhteita. Sopivaa työtä ei ehkä heti löydy ja vaikeuksia voi olla myös asumisen, rahan ja ruokailun kanssa. Tämä herättää yleensä voimakkaita reaktioita ja tunteita, jotka voivat tuntua pelottaviltakin. Monet sanovat olleensa täysin yllättyneitä omien tunteittensa voimakkuudesta. Voimakkaatkin tunteet ovat kuitenkin ymmärrettävä ja normaali osa sopeutumista. 

Monille maahanmuuttajille tuttuja tuntemuksia ja reaktioita tässä vaiheessa ovat:

  • väsymys, voimattomuus, turhautuminen ja epätoivo
  • ärtymys, katkeruus, kiukku, viha ja aggressiivisuus
  • unettomuus ja painajaiset
  • sanojen, nimien ja sovittujen tapaamisten unohtaminen ja keskittymisvaikeudet
  • päänsärky, vatsavaivat ja muut fyysiset oireet
  • pelokkuus ja epäluuloisuus
  • ei jaksaisi tehdä mitään eikä ottaa kontaktia uuteen yhteiskuntaan
  • yliaktiivisuus omien asioiden hoidossa
Usein helpottaa, kun tietää, että kielteiset tunteet ovat osa normaalia maahanmuuttoprosessia ja myös tämä vaihe menee ohi. Joskus ihmiset pelkäävät, että oma persoona on muuttunut pysyvästi; että negatiiviset reaktiot ja tunteet jäävät ikuisesti osaksi itseä. Näin ei ole. Vaiheesta pääsee eteenpäin, kun ajatuksia ja tunteita käsittelee. Jos asioita ei työstä, voi seurauksena olla syvä kriisi tai masennus.

Suunta ylöspäin kohti tasapainoa

Pikku hiljaa uudessa maassa aletaan nähdä myönteisiä asioita ja suhtautuminen tulevaisuuteen on positiivisempaa. Usko mahdollisuuksiin selviytyä vaikeuksista huolimatta alkaa palata. Elämään uudessa maassa uskalletaan panostaa sekä tunteiden että tekojen tasolla. Aletaan esimerkiksi rakentaa pysyviä ystävyyssuhteita tai suunnitella oman asunnon hankkimista.

Saattaa mennä pitkiä aikoja, että muuttoa ei edes ajattele. Siksi monelle maahanmuuttajalle on iso yllätys, kun esimerkiksi kotimaan tapahtumat aiheuttavat tilapäistä taaksepäin menoa maahanmuuttoprosessissa. Reaktion voimakkuus voi riippua etäisyydestä kotimaahan ja mahdollisuudesta käydä siellä. Pakolaisella esteenä voi olla turvallisuus, siirtolaisella esimerkiksi varallisuus. On tärkeää muistaa, että siirtyminen taaksepäin on tilapäistä ja matka eteenpäin jatkuu.

Pohjimmainen tunne tässä vaiheessa on usein suru, joka tuntuu myös koti-ikävänä. Sureminen on luonnollista ja jopa välttämätöntä. Entisestä täytyy luopua että voi suuntautua uuteen. Vasta kun on surrut asioita, jotka on menettänyt, voi katsoa tulevaisuuteen ja niihin mahdollisuuksiin, mitä uudessa maassa on. Sureminen on merkki siitä, että on valmis jatkamaan eteenpäin. Oma elämänhistoria muuttuu voimaksi ja muistot rikkaudeksi

Prosessin tässä vaiheessa ihminen alkaa huomata maahanmuuton positiiviset asiat. Hän hallitsee kaksi kulttuuria ja osaa toimia molemmissa. Kaksi kulttuuria rikastuttaa elämää ja antaa uusia mahdollisuuksia. Ihminen on sopeutunut. Elämään kuuluvat jälleen tavalliset ilot, surut ja tyyneys.

Maahanmuuttoprosessi voi kriisiytyä


Ihminen voi myös juuttua eri kohtiin maahanmuuttoprosessia. Jos paha olo jatkuu pitkään, eikä tunnu, että pääsisi eteenpäin, kannattaa hakea apua. Myös tällainen voimakas kulttuurikriisi menee ohi, kun sitä käsittelee aktiivisesti. Ammattiavun hakeminen ei ole häpeä. Apua kannattaa hakea aina, kun paha olo pitkittyy.

Osa ihmisistä on kokenut traumaattisia asioita. Trauma voi olla yksilöllinen, esimerkiksi vaikea kokemus lapsuudessa, tai kollektiivinen, kuten vaino tai sota. Traumakokemukseen liittyy usein voimakasta avuttomuuden tunnetta, pelkoa ja kauhua. Siitä voi seurata traumaperäinen stressihäiriö, jonka oireet hankaloittavat sopeutumisprosessia. Tällöin traumaattinen tapahtuma palautuu toistuvasti ja hallitsemattomasti mieleen esimerkiksi kuvina tai ajatuksina aiheuttaen ahdistuneisuutta.

Traumatilannetta muistuttava ärsyke voi saada aikaan tapahtumien kokemisen voimakkaasti uudelleen. Ihminen yrittää välttää tilanteita, joissa näin voisi tapahtua. Tämä vaikeuttaa arkisten asioiden hoitamista ja hankaloittaa muiden seurassa olemista. Ihminen on koko ajan varuillaan ja pelokas sekä välttelee läheisiä ihmissuhteita. Ärtyneisyys ja vihanpurkaukset ovat tavallisia. Tämä voi johtaa eristäytyneisyyteen ja yksinäisyyteen tai perheen sisäisiin konflikteihin.

Traumaan liittyy usein vakavia unihäiriöitä, muistihäiriöitä ja keskittymisvaikeuksia. Nämä heijastuvat toiminta- ja oppimiskykyyn ja vaikeuttavat esimerkiksi kielitaidon hankkimista tai työntekoa. Ihminen voi kokea, että mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteen ovat kaventuneet. Hän loukkaantuu helposti ja tulkitsee ympäristön viestit itselleen epäsuotuisasti. Hänen voi olla erittäin vaikea luottaa muihin. Vaikka menneisyyttä ei voida muuttaa, voi traumojen kanssa oppia elämään.

Lue lisää maahanmuutosta

Lue lisää sopeutumisesta

Lue lisää kriiseistä

Lue lisää traumaattisista kriiseistä

Lue lisää surusta

Lue lisää lapsen surusta

Lue lisää traumaattisesta surusta

Lue lisää masennuksesta

Lue lisää avun hakemisesta