Sosiaalisten tilanteiden pelko

Lievä sosiaalinen arkuus, ujous tai jännittäminen on tavallinen ja normaali persoonallisuuden piirre. Usein ujous tai arkuus vähenee iän myötä, kun kokemus ja taidot eri elämän alueilta karttuvat. Sosiaalinen rohkeus vaihtelee myös tilanteiden mukaan: toisia esimerkiksi esiintyminen jännittää erityisen paljon, toisia taas vaikkapa muodolliset tilaisuudet.


Mielenterveyden häiriöksi luokiteltavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta on kyse silloin, kun pelko ja muut sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät oireet vaikeuttavat merkittävästi tavallista elämää ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä ahdistus on hyvin voimakasta. Oireyhtymää kutsutaan myös sosiaaliseksi fobiaksi.


Sosiaalisten tilanteiden pelko alkaa tavallisimmin lapsuuden ja nuoruuden aikana ja saattaa vaikeuttaa jo kouluiässä opiskelua. Sosiaalisten tilanteiden pelon syntyminen näyttäisi olevan yhteydessä perinnöllisiin tekijöihin sekä vaikeisiin kokemuksiin ja opittuihin käyttäytymismalleihin.


Sosiaalisten tilanteiden pelko vaikeuttaa elämää huomattavasti


Sosiaalisten tilanteiden pelko eli sosiaalinen fobia rajoittaa ja vaikeuttaa ihmissuhteita, työelämää ja opiskelua. Tilanteet, joissa ahdistus on erityisen voimakasta vaihtelevat eri ihmisillä. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä saattaa ahdistua voimakkaasti esimerkiksi puheenvuoron pitämisestä kokouksessa, lääkärin tai muun auktoriteetiksi mieltämänsä ihmisen kohtaamisesta, puhelimessa asioinnista tai ihan tavallisesta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta työ- tai opiskeluyhteisössä.


Pahimmillaan sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä alkaa aktiivisesti vältellä ahdistaviksi kokemiaan tilanteita ja eristäytyä työ- ja opiskeluelämästä ja ihmissuhteista. Kun sosiaalisten tilanteiden pelko koskee lähes kaikkia tilanteita, joissa ollaan ihmisten kanssa tekemisessä, puhutaan yleistyneestä sosiaalisten tilanteiden pelosta.


Sosiaalisen tilanteiden pelon oireet


Sosiaalisten tilanteiden pelon fyysisiä oireita ovat esimerkiksi sydämen tykytys, huimaus, vapina, hikoilu, paineen tunne vatsassa tai päässä, suun ja kurkun kuivuminen tai päänsärky. Kahvi, päihteet ja unen puute voivat pahentaa oireita.


Sosiaalisten tilanteiden pelossa ahdistus liittyy nöyryytetyksi tulemisen ja häpeään joutumisen pelkoon. Nämä pelot voivat olla osittain tiedostamattomia ja ne ovat lähes aina epärealistisia tai liioiteltuja. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät keskittyvät heille ahdistavissa tilanteissa korostuneesti omaan selviytymiseensä ja oireidensa seuraamiseen.


He ajattelevat myös, että muut tilanteessa olevat ihmiset ovat keskittyneet arvioimaan heidän selviytymistään erityisen ankarasti ja kriittisesti, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Usein täydellisyyden tavoittelu ja liiallinen vaativuus ja ankaruus itseä kohtaan ovatkin tyypillisiä sosiaalisista peloista kärsiville.


Sosiaalisten tilanteiden pelko voi johtaa muihin ongelmiin


Varsinkin yleistynyt sosiaalisten tilanteiden pelko voi johtaa masennukseen tai se voi liittyä masennukseen vahvasti. Jotkut sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivät turvautuvat alkoholiin tai muihin päihteisiin helpottaakseen oireitaan. Päihteet kuitenkin pahentavat tilannetta ja niistä saattaa tulla riippuvaiseksi. Sosiaalisten tilanteiden pelon aiheuttama kärsimys saattaa johtaa jopa itsemurha-ajatuksiin.


Sosiaalisten tilanteiden pelkoa voidaan hoitaa tehokkaasti. Hoitoon kannattaa hakeutua mahdollisimman pian, jos tunnistaa itsessään liiallisen voimakasta sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää pelkoa.


Sosiaalisten tilanteiden pelkoa hoidetaan lääkkeillä ja psykoterapialla


Sosiaalisten tilanteiden pelkoa voidaan hoitaa tuloksellisesti lääkehoidolla ja psykoterapialla sekä näiden kahden yhdistelmällä. Usein ei-yleistyneiden sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa lyhytkestoinen terapia on tehokasta ja yleistyneessä sosiaalisten tilanteiden pelossa auttaa pitkäkestoisempi terapia.