Masennuksen oireet

Masennuksen oireita on kuvattu alla. Oireiden mukaan lääkäri luokittelee masennuksen lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi.


Masentunut mieliala

Masentuneeseen mielialaan liittyy alakuloisuuden, surun, turtuneisuuden ja ärtyneisyyden tunne. Tulevaisuus näyttäytyy synkkänä tai merkityksettömänä. Itkeminen saattaa lisääntyä paljonkin.


Mielihyvän menetys

Asiat, jotka aikaisemmin ovat tuottaneet hyvää oloa, eivät enää miellytä tai kiinnosta. Elämästä on kadonnut ilo.


Uupumus

Masentuneen valtaa aloitekyvyttömyyden, saamattomuuden ja väsymyksen tunne. Energiaa ei tunnu riittävän pieniinkään asioihin.


Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys

Ajatukset omasta huonoudesta ja arvottomuudesta ovat yleisiä ja usko omaan pärjäämiseen on hyvin alhainen.


Kohtuuton itsekritiikki tai perusteeton syyllisyyden tunne

Tunteet siitä, että on syyllinen ja että ansaitsee tulla rangaistuksi. Syyllisyyden tunteet liittyvät hyvin usein sellaisiinkin asioihin, joihin ei itse ole voinut vaikuttaa tai joissa ei ole toiminut väärin.


Toistuvat kuolemaan tai itsetuhoon liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös

Masentuneella voi olla kuolemaan liittyviä ajatuksia, toiveita omasta kuolemasta sekä itsemurha-ajatuksia.


Päättämättömyyden tai keskittymiskyvyttömyyden tunne

Ei kykene keskittymään tai tarttumaan toimeen sellaisissakaan asioissa, jotka aiemmin ovat tuntuneet vaivattomilta.


Psykomotorinen hidastuminen tai kiihtyneisyys

Olemuksessa voi olla joko jähmettyneisyyttä tai ahdistunutta ylivireyttä.


Unihäiriö

Unihäiriö voi ilmettä vaikeutena nukahtaa, katkonaisena unena ja aamuyön heräämisenä sekä liikaunisuutena.


Ruokahalun ja painon muutos

Ruokahalu voi kadota ja paino laskea, joskus myös ruokahalu ja paino voivat lisääntyä.

 

Masennuksessa oireet voivat vaihdella eri ihmisillä hyvinkin paljon. Joskus masennuksen pääasiallisia oireita voivat olla erilaiset epämääräiset fyysiset kivut ja huono vointi, silloin masennuksen diagnosointi saattaa viivästyä. Masennuksesta kärsivän on myös monesti vaikea kuvailla tuntemuksia läheisilleen tai terveydenhuollon ammattihenkilöstölle tai hän saattaa masennuksen sijaan puhua esimerkiksi ihmissuhteistaan, uniongelmistaan tai taloudellisista tai terveydellisistä huolista.