Masennuksen hoito

Masennuksen tunnistaminen ja hoito on kehittynyt viime vuosikymmeninä. Nykyään masennukseen ja sen tunnistamiseen suhtaudutaan samoin kuin muihinkin sairauksiin. Ajoissa haettu ja saatu hoito nopeuttaa toipumista ja estää masennuksen pahenemista.  Masennuksesta kärsivä ihminen hakee kuitenkin edelleen usein apua vasta silloin kun tuntee, ettei enää selviä oireidensa kanssa. Lue lisää hoitoon hakeutumisesta.


Hoitoon pääsy vaatii joskus melko lailla omaa aktiivisuutta. Tämä on valitettavaa, sillä masennuksesta kärsivällä voimat ovat useimmiten vähissä ja pienenkin askeleen ottaminen hoidon aloittamiseksi voi tuntua hyvin vaikealta.


Masennuksen hoitomuodot


Masennukseen ei usein ole yhtä selkeää syytä, samoin hoitokeinoja on useita. Masennusta hoidetaan tavallisesti samanaikaisesti sekä lääkkeillä että psykoterapialla. Masennusta voidaan hoitaa myös antamalla keskusteluapua, jota toteuttavat pääasiassa terveyskeskusten psykiatriset sairaanhoitajat. Äärimmäisen vaikeissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoakin. Useilla paikkakunnilla on järjestetty masennusta sairastaville vertaistukiryhmiä. Lue lisää toipumisesta.


Lääkehoito

Masennuslääkkeitä on useita erilaisia ja niillä voidaan vaikuttaa masennuksen fysiologisiin syihin (masennuksen aiheuttamiin muutoksiin aivoissa). Virallinen masennuksen hoitosuositus perustuu psykoterapian ja lääkehoidon yhdistelmälle. Joskus masennuksesta kärsivä voi olla niin väsynyt, ettei hän edes jaksaisi sitoutua psykoterapiaan tai muuten käsitellä vaikeaa elämäntilannetta ilman lääkitystä.

Masennuslääkkeet jakautuvat trisyklisiin- ja kaksikanavaisiin masennuslääkkeisiin, selektiivisiin serotoniinin takaisinoton estäjiin (SSRI –lääkkeet) sekä MAO:n estäjiin. Eri masennuslääkeryhmien vaikutusmekanismi on hieman erilainen, koska ne vaikuttavat eri tavoin aivojen välittäjäaineisiin.


Masennuslääkeryhmistä puhutaan usein myös vanhan ja uuden polven masennuslääkkeinä. Uudemman polven masennuslääkkeillä on yleensä vähemmän sivuvaikutuksia, kuten väsymystä ja suun kuivumista. Joillekin masennuksesta kärsiville sopivat kuitenkin paremmin vanhan polven lääkkeet. Lue lisää lääkehoidosta.

Lääkitys alkaa yleensä vaikuttaa viiveellä

Lääkkeiltä ei kannata odottaa hyvin nopeita muutoksia omaan olotilaan, sillä masennuksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet eivät ala vaikuttaa vielä hoidon ensimmäisinä päivinä, vaan vaikutus tehostuu vähän kerrassaan 2-8 viikon kuluessa hoidon aloittamisesta. Lääkitystä ei kuitenkaan kannata lopettaa kesken, vaikka ensiksi tuntuisi siltä, ettei lääkkeistä ole hyötyä tai että väsymys vain pahenisi. Masennuksen oireista unettomuus lievittyy yleensä ensin ja mieliala nousee hitaammin.

Jos käytetty lääke ei näytä vaikuttavan, lääkäri voi vaihtaa sen toiseen, muuttaa annosta tai lisätä toisen lääkkeen jo käytetyn lääkkeen rinnalle. Joissain masennustiloissa lääkitystä paremmin toipumista edistää sopiva psykoterapiamuoto. Ihanteellinen hoito on yhdistelmä psykoterapiaa ja lääkehoitoa.

Masennuslääkkeiden käyttö lopetetaan lääkärin ohjeiden mukaan

Jos käytetty lääke tehoaa, lääkettä kannattaa lääkärin määräyksen mukaisesti käyttää neljästä kuukaudesta vuoteen vielä oireiden häviämisen jälkeenkin. Jos hoidon lopettaa liian aikaisin, riskinä on masennuksen uusiutuminen. Hoito lopetetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti ja yleensä se tapahtuu annosta asteittain vähentäen lopetusoireiden minimoimiseksi.


Lopetusoireita voivat olla muun muassa päänsärky, väsymys, hikoilu ja ärtyneisyys. Oireita voi syntyä kun elimistö sopeutuu lääkityksen lopettamiseen. Jos ahdistus ja masennus jatkuvat tai pahenevat vielä kuukauden kuluttua lääkkeen lopettamisesta, saattaa kuitenkin olla, että lääkehoito on lopetettu liian aikaisin.


Joillakin masennuksesta kärsivillä lääkehoitoa on aiheellista jatkaa niin sanottuna ylläpitohoitona vielä kauan edellisen masennusjakson päätyttyä. Erityisesti silloin kun masennus on ollut vaikea-asteista, siihen on liittynyt itsetuhoisuutta, vakavia masennusjaksoja on ollut vähintään kolme tai masennuksesta kärsivä on hyötynyt lääkehoidosta huomattavasti, hoitoa saattaa olla syytä jatkaa ylläpitohoitona. Myös estohoito eli hoidon aloittaminen aina masennusoireiden alkaessa saattaa olla hyödyllistä, jos masennuksesta aiemmin kärsinyt tunnistaa alkavan masennusjakson.


Psykoterapia

Psykoterapia on todettu tehokkaaksi masennuksen hoitokeinoksi. Psykoterapia edistää masennuksesta toipumista muun muassa seuraavista syistä:

  • Ihminen voi oppia psykoterapian avulla tunnistamaan paremmin omat ajattelutavat ja kykenee siten muuttamaan niitä. Hän voi ymmärtää, miksi ajattelee tietyllä tavalla ja miten vahingollisista ajatuksista voi päästä eroon.
  • Ymmärrys masennuksen syistä ja taustoista voi lisääntyä. Samalla tarjoutuu mahdollisuus työstää surua ja vaikeita asioita.
  • Tunteiden havaitseminen ja tulkinta voi muuttua. Omien tunteiden tiedostamisessa ja ymmärtämisessä voi kehittyä. Oppii tulkitsemaan itseään uudella tavalla.
  • Kyky antaa uusia merkityksiä omille ongelmille saattaa kehittyä.
  • Kyky nähdä oma elämäntilanne uusista näkökulmista saattaa kehittyä.
  • Ajattelutapojen muutosten seuraukset saattavat näkyä muutoksina läheisissä ihmissuhteissa, työssä ja opiskelussa.
  • Psykoterapia voi lisätä kokemusta aktiivisesta toimijuudesta eli siitä, että pystyy itse vaikuttamaan omaan elämään ja niihin yhteisöihin, joissa on itse mukana.
Lue lisää psykoterapiasta.


Vertaistuen piiriin ja kuntoutuskursseille hakeutuminen

Vertaistuki tarkoittaa toimintaa, jossa suunnilleen samoja asioita kokeneet tai samassa elämäntilanteessa olevat jakavat keskenään kokemuksia. Vertaistuki perustuu keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja tukeen. Vertaistukiryhmissä keskeisenä tavoitteena on selviytymisen ja toipumisen edistäminen. Vertaistukiryhmillä on yleensä ohjaaja, joka auttaa ryhmää suuntautumaan tulevaisuuteen.


Mielenterveyskuntoutujille kuntoutusta järjestävät useat tahot yhteistyössä KELA:n kanssa. Myös esimerkiksi SOS –kriisikeskuksen varhaiskuntoutuksen yksikkö järjestää kuntoutuskursseja ja vertaistukiryhmiä. Vertaistukiryhmistä ja kuntoutuksesta lisää voi kysyä myös esimerkiksi Mielenterveyden keskusliitosta.